Kotimainen ruoka on luonnollisesti ottanut vaikutteita niin Ruotsista kuin Venäjältäkin. Eräiden mielipidekyselyjen mukaan suomalaiset pitävät ruokakulttuurimme yleisimpänä piirteenä kansainvälisyyttä ja sen myötä muutosta, joka näkyy enenevissä määrin ruokatottumusten kehityksessä. Kansainvälistymisen myötä suomalaiset ovat tottuneet kokeilemaan myös ulkomaalaisten keittiöiden herkkuja. Ajan kuluessa uudet mieltymykset vaikuttavat suosikkiruokiin, mutta perusasiat ovat pitäviä.

Suomalaisen ruokakulttuurin pääpaino on puhtaissa, turvallisissa raaka-aineissa. Nykytrendin mukaisesti ruoan terveellisyyttä, lähiruokaa ja luomua on alettu korostetusti painottaa. Vanhatkin suosikkiruoat säilyvät sukupolvelta toiselle, sillä niitä modernisoidaan ja päivitetään. Kattava ja laadukas raaka-ainevalikoima mahdollistaa monipuolisen ruoanvalmistuksen, joka hektisessä, digitalisoituneessa arjessa voi tarjota esimerkiksi perheille mukavaa laatuaikaa, jos vain vanhempien kärsivällisyys riittää seuraavan sukupolven ohjaamiseen.

Tehdessä ruokakulttuuri kehittyy ja sen jatkuvuus on turvattu. Nuoriso oppii muutakin kuin miten keitetään makaronit, vaikka sitäkin perustaitoa tarvitaan ainakin vanhan kunnon makaronilaatikon valmistamiseen.

Suomalaisen kotiruoan vankkumattomat suosikit

Helpot ja maukkaat kotiruoat, kuten makaronilaatikko ja lihapullat ovat pysyneet suomalaisten lempiruokien listalla. Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemien kuluttajakyselyiden mukaan vuonna 2015 mieluisimpien ruokalajien kärkisijan piti paistettu kala, joka jo vuoden 2013 kyselytuloksissa oli syrjäyttänyt lihapullat.

Kysely suoritettiin toimittamalla 1300 kotitalouteen viidenkymmenen ruokalajin lista, jolta vastaajat merkitsivät itselleen niin mieluisat kuin epämieluisatkin ruokalajit. Lista lempiruoista laadittiin mieluisiksi ja epämieluisiksi merkittyjen ruokalajien keskiarvojen erotuksen perusteella.

Vuoden 2015 listalle pääsivät seuraavat ruoat:

1. paistettu kala
2. pizza
3. pihvi tai leike
4. lihapullat
5. lasagne

Muita mainittuja lempiruokia olivat muun muassa uunikala, makaronilaatikko, jauhelihakastike, tortillat, kalakeitto, kreikkalainen salaatti, poro- ja riistakäristys sekä kaalilaatikko.

Nämä tutkimustulokset eivät kerro, nautitaanko mainitut ruoat itsevalmistettuina, vai valmisruokaversioina, kotona, vai ruokapaikoissa. Lisääntynyt ruokailu kodin ulkopuolella näkynee tuloksissa, koska henkilöstö- ja lounasravintolat alkoivat 2000-luvulla tarjota yleisemmin esimerkiksi juuri tortilloja ja lasagnea. Jopa koulut tarjoavat melkeinpä pikaruoaksi tulkittavia aterioita vaihtelun vuoksi, vaikka painopiste on edelleen ravintosuositusten ja tarkan budjetin määrittämissä ruokalajeissa.

Fazerin teettämässä lounasruokakyselyssä suosikkiruoiksi listautuivat tortillojen ja lasagnen lisäksi lohikeitto, lihapullat ja perunamuusi, paistetut muikut, kaalilaatikko, silakkapihvit, makaronilaatikko sekä maksapihvit. Suosikkieineksinä Suomessa syödään hernekeittoa, karjalanpiirakoita, makaroni- ja maksalaatikkoa sekä tietysti lihapullia.

Suomalainen leipä

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi pidetyn kansallisruokaäänestyksen voittajaksi nousi ruisleipä, vaikka leipää onkin hankala mieltää varsinaisesti itsenäiseksi ruoaksi. Ruisleivän suosiota perusteltiin sen kotimaisuudella ja pitkillä juurilla suomalaisessa ruokahistoriassa, mutta lisäksi leipäjuuren ainutlaatuisuudella. Eri viljoista valmistettujen leipien kulutus on Suomessa runsasta. Spelttijauhojen käyttö on tehostunut trendien ja ruokavalioiden ansiosta. Etenkin pienemmät leipomot briljeeraavat perinteikkäillä leivonnaisilla.

Perinteisiin valmistustapoihin ja raaka-aineisiin nojaavat tuotteet nousevat nautinnollisten hemmotteluhetkien herkuiksi siitäkin syystä, ettei osa vanhoista suosikkituotteista nykyään tahdo maistua samalta kuin ennen vanhaan. Teollisuus muokkaa klassikkoreseptejä ja vanhoja raaka-aineita on korvattu uusilla, tai vastaavilla ainesosilla osittain terveystrendien vuoksi. Leivonnaisten valmistaminen aidolla voilla on eräs keino, jolla leipomot voivat erottua kilpailijoistaan.

Suomalaiset luonnonaarteet ja superruoka vientituotteina

Suomalaisen luonnon monipuoliset antimet ovat paitsi luotettu perusta tavalliselle perusruoalle, myös vientivaltteja, joita etenkin kansainvälisesti menestyneet kotimaiset keittiömestarit markkinoivat. Poronliha, karjalanpaisti, leipäjuustot ja lakat ovat suomalaisista perinteistä ponnistavan modernin gourmet-ruoan arvostettuja raaka-aineita.

Alueelliset erikoisuudet ovat tunnustettuja vientituotteita ja ylpeyden aihe. Sesonkituotteet, kuten uudet perunat, sienet ja metsämarjat maistuvat kotimaisissa ruokapöydissä edelleen. Kansallista identiteettiä viedään ulkomaille uuden suomalaisen keittiön nimellä, ranskaksi la nouvelle cuisine finlandaise.

Suomalaisen ruokakulttuurin uudet tuulet

Kasvisten käyttö pääraaka-aineena lisääntyy tuotekehittelyn myötä. Juureksia lisätään leivonnaisiin ja jauhelihankin joukkoon, jotta kuluttajien olisi entistä helpompaa nauttia riittävästi kasviksia.

Erityisruokavalioiden, eettisen ajattelun ja ravintosuositusten ansiosta lihaa korvaaville proteiininlähteille on kasvavasti kysyntää, joten tuotevalikoimiin on saatu enemmän vaihtoehtoja myös vegetaristeille ja vegaaneille. Kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttö sekä sokerin vähentäminen, tai korvaaminen muilla makeutusaineilla ovat vallanneet alaa.

Terveysvaikutteisten ruokien tarjonta on kasvanut. Uusimpia innovaatioita on suomalaisen Gold&Green Foodsin tavaramerkkisuojattu Nyhtökaura, joka valmistetaan kaurasta, keltaherneestä ja härkäpavusta. Nyhtökauran kehittelyssä on otettu huomioon elimistölle tarpeellisten aminohappojen ja ravintokuidun saanti. Nyhtökauraan on selvästi panostettu, mutta sen saama suosio yllätti silti kehittäjänsä.

Villitys kielii kysynnästä. Niin ikään Härkis, Verso Foodin markkinoille lanseeraama, suomalaisista härkäpavuista valmistettu kasviproteiinituote kiinnostaa kuluttajia, jotka useista syistä haluavat vähentää lihankulutustaan.

Kotimaisen keittiön tulevaisuus

Uudet tutkimustulokset tuovat jatkuvasti tietoa ruoka-aineiden ja niiden erilaisten valmistustapojen niin hyödyistä kuin haitallisista vaikutuksista. Ylensyönnin lisäksi on mahdollista saada suoranainen ähky kaikesta sinänsä tervetulleesta informaatiosta, johon pitäisi pystyä suhtautumaan maltillisesti voidakseen nauttia hyvästä perusruoasta ajattelematta kaikessa kokkaamisessa niitä lukuisia mahdollisia terveyshaittoja, joita aivan tavallisiin ruoka-aineisiin yhdistetään. Kaikkiin tutkimustuloksiin ja uskomuksiin tuijottamisessa on riskinä se, että syömisestä menee maku alituisen huolehtimisen vuoksi.

Rakkaudella ja terveellä järjellä kotiruoasta saa yhä maittavaa ja mahdollisimman terveellistä. Kotiruoan valmistaminen laadukkaista, monipuolisista ruoka-aineista on arvokas, kokonaisvaltaisuudessaan ylellinen hengähdyshetki kiireisen nykyelämän vastapainoksi.